Open Site Navigation

Yhdistyksen verotus ja verovapaus



Milloin yhdistys joutuu verolle?

Yhdistykset ovat lähtökohtaisesti Suomessa verovapaita. Se tarkoittaa sitä, että yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tekemästään voitosta yhteisöveroa. Yhteisövero on tällä hetkellä 20 % tilikauden voitosta. Yhdistykset ovat samalla myös arvonlisäverotuksen ulkopuolella.


Verovapaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Yhdistys voi joutua verolle. Ensinnäkin yhdistyksen pitää olla rekisteröity yhdistysrekisteriin ollakseen vapaa yhteisöverosta. Muussa tapauksessa yhdistyksen tekemästä voitosta verotetaan yhdistyksen jäseniä, vaikka toiminta sinänsä olisi yleishyödyllistä.


Yleishyödyllinen toiminta on verovapaata

Toinen verovapauden edellytys on yleishyödyllisyys. Yleishyödyllisen yhdistyksen on toimittava yleiseksi hyväksi. Se tarkoittaa sitä, että yhdistys ei toiminnassaan voi keskittyä pelkästään varojen hankkimiseen tai suljetun henkilöpiirin hyväksi toimimiseen. Pelkkä säännöissä mainittu ylevä tavoite ei riitä; yhdistyksen täytyy myös oikeasti toimia omaa kaveriporukkaa, sukua tai saman toimialan firmoja laajempien kansalaispiirien hyväksi.


Yleishyödyllisen yhdistyksen on toimittava yleiseksi hyväksi.

Näiden kriteerien lisäksi yleishyödyllinen yhdistys ei voi tuottaa jäsenilleen taloudellista etua osinkoina, korkoina, kohtuullista suurempana palkkana tai esimerkiksi tuote-etuina.


Voittoa tavoittelematon yhdistys

Yleishyödyllisestä yhdistyksestä käytetään joskus nimitystä voittoa tavoittelematon yhdistys. Sen vuoksi joskus törmää käsitykseen, että yhdistys ei saisi tehdä voittoa. Se ei pidä paikkansa. Yhdistys saa tehdä voittoa. Sen on aika ajoin jopa pakko tehdä voittoa, että sen rahat riittäisivät pitkällä tähtäimellä.


Voittoa tavoittelematon tarkoittaa sitä, että yhdistys ei saa tekemästään voitosta jakaa osinkoa tms. etua jäsenilleen. Voitollinen ja varakaskin yhdistys voi olla verovapaa, jos se täyttää yleishyödyllisyyden kriteerit.


Yhdistyksen verotus elinkeinotoiminnassa

Jotkut yhdistykset harjoittavat elinkeinotoimintaa. Elinkeinotoiminta on aina veronalaista. Elinkeinotoiminnan voitosta on maksettava yhteisöveroa 20 %. Myös arvolisävero tulee mukaan kuvioon jos elinkeinotoiminnan liikevaihto ylittää 10 000 euroa vuodessa.


Elinkeinotoiminta on aina veronalaista

Elinkeinotoimintaa on tyypillisesti säännöllinen ja laaja tavaroiden tai palveluiden myynti markkinoilla, joilla toimii myös kilpailevia yrityksiä. Yhdistyksen verovapaus vääristäisi kilpailua sellaisessa tilanteessa.


Vaikka yhdistyksellä olisikin elinkeinotoimintaa, se ei välttämättä tee yhdistyksen koko toiminnasta veronalaista. Veronalaisuus voi rajoittua vain elinkeinotoimintaan yhdistyksen muun toiminnan ollessa verovapaata. On tavallista, että yhdistyksillä on veronalaista varainhankintaa, jonka tuotto käytetään yleishyödylliseen toimintaan.


Vaikka yhdistyksellä olisikin elinkeinotoimintaa, se ei välttämättä tee yhdistyksen koko toiminnasta veronalaista

Elinkeinotoiminnan määritelmä on epämääräinen, ja verottaja arvioi sitä aina tapauskohtaisesti. Epäselvissä tapauksissa yhdistyksen kannattaa etukäteen varmistaa toimintansa veronalaisuus verottajalta.


Yhdistyksellä voi olla tuloa myös kiinteistöstä. Yhdistyksen omistamasta kiinteistöstä voi osa olla vuokrattuna ulkopuolisille. Jos ulkopuolinen vuokralainen ei harjoita yleishyödyllistä toimintaa (se on esim. yritys), vuokratuotto on siltä osin veronalaista.


Talkootyö on verovapaata – tai sitten ei

Tyypillinen yhdistyksen varainhankinnan muoto on talkootyö. Esimerkiksi jokin ulkopuolinen taho maksaa yhdistykselle korvauksen työstä, jonka toteuttavat palkattomana talkootyönä yhdistyksen jäsenet ja muut vapaaehtoiset. Tällainen tulo on yhdistykselle verovapaata, jos talkootyö on pienimuotoista, ei edellytä tekijöiltä ammattitaitoa ja ei kilpaile markkinoilla yritysten kanssa. Muussa tapauksessa se voidaan lukea veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi.


Talkootyö on yhdistykselle verovapaata, jos työ on pienimuotoista, ei edellytä tekijöiltä ammattitaitoa ja ei kilpaile yritysten kanssa

Talkoolaisten palkitseminen on oma lukunsa. Jos talkoolaiset saavat korvauksen työstään, se verotetaan heidän palkkanaan. Talkoolaisten kestitystä ja vähäistä tavaralahjaa ei yleensä pidetä verotettavana korvauksena työstä.


Sami Siipola Yrittäjä, kirjanpitäjä, KLT