Open Site Navigation

Varojen jako listaamattomassa osakeyhtiössä – palkkaa vai osinkoa?



Palkkaa vai osinkoa?

Tässä kirjoituksessa käsitellään varojen jakoon liittyviä asioita listaamattomissa osakeyhtiöissä. Vuoden 2014 alusta yritystoiminnan verotukseen tuli muutoksia, jotka ovat merkittäviä omistajayrittäjille. Yhteisön verokanta aleni 20,0 prosenttiin ja osinkoverotuksen verosäännöt muuttuivat niin, että osingoista menee listaamattomissakin yhtiöissä osa veroihin. Pääomatuloprosentit pysyivät ennallaan, mutta progressiota kiristettiin niin, että yli 40.000 euron ylittävistä pääomatuloista menee nyt 32 prosenttia pääomaveroa (aiemmin raja oli 50.000 euroa). Pääomavero alle 40.000 euron pääomatuloissa on 30 prosenttia.


Muusta kuin julkisesti noteeratusta yhtiöstä saadun osingon verokohtelu määräytyy yhtiön osakkeille lasketun matemaattisen arvon perusteella. Osakkeiden matemaattinen arvo saadaan jakamalla yhtiön tarkistetun nettovarallisuuden määrä yhtiön ulkona olevien osakkeiden lukumäärällä. Matemaattista arvoa laskettaessa pääsääntö on, että varat arvostetaan tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Arvo ei siten aina ole sama kuin kirjanpitoarvo. Varakkaasta yhtiöstä on mahdollista nostaa enemmän osittain pääomatulona verotettua osinkoa kuin vähävaraisesta yrityksestä.Osinkoverojärjestelmä kannustaakin siten yhtiöitä varallisuuden kasvattamiseen.


Pääomatulo-osinkoa ja ansiotulo-osinkoa

Luonnollisen henkilön listaamattomasta yhtiöstä saama osinko jaetaan pääomatulo-osinkoon ja ansiotulo-osinkoon. Pääomatulo-osinkoa on 8 prosentin vuotuinen tuotto osingonsaajan omistamien osakkeiden matemaattiselle arvolle. Osingosta on 25 prosenttia veronalaista pääomatuloa ja 75 prosenttia verovapaata tuloa siltä osin kuin osingon määrä vastaa enintään osakkeiden matemaattiselle arvolle laskettua 8 prosentin vuotuista tuottoa. Saadusta osingosta menee näin ollen veroa 7,5 prosenttia. Tällä tavoin verotettua osinkoa osingonsaaja voi saada kalenterivuodessa enintään 150.000 euroa.


Jos osinko ylittää 150.000 euron rajan, 85 prosenttia osingosta on veronalaista pääomatuloa ja 15 prosenttia verovapaata tuloa. Veroja osingosta menee siten 25,5 prosenttia mikäli osingonsaajan pääomatulot ovat vuodessa enintään 40.000 euroa ja jos pääomatuloja on enemmän, saadusta osingosta menee veroa 27,2 prosenttia, koska pääomatulojen verokanta on 32 prosenttia yli 40.000 euroa ylittävältä osalta.


Jos listaamattomassa yhtiössä jaetaan osinkoa yli 8 prosenttia osakkeiden matemaattisesta arvosta, osinkoa verotetaan osittain ansiotulona. Silloin veronalaista ansiotuloa on 75 prosenttia ja verovapaata tuloa 25 prosenttia osingosta.



Palkkaa ja osinkoa

Osingonjaon lisäksi varoja voi nostaa yhtiöstä rahapalkkana tai luontoisetuina, vuokra-, korko- tai muuna kuluna, joka on yhtiön verotuksessa vähennyskelpoinen ja saajalleen pääomatulona verotettava. Suunnittelussa tulee selvittää itselle paras ratkaisu. Laskelmissa tulee ottaa huomioon sekä yhtiön että oma verotus. Kussakin tapauksessa kannattaa laskea erikseen, millä vaihtoehdolla päästään edullisimpaan tulokseen. Palkan ja mahdollisen osittain ansiotulona verotettavan osingon veroseuraamuksia laskettaessa on otettava huomioon osakkaan kaikkien ansiotulojen määrä ja vähennykset.


Yhtiössä työskentelevälle osakkaalle voidaan maksaa palkkaa. Pienillä tulotasoilla saattaa YEL-osakkaan olla edullisempaa maksaa ennemmin palkkaa kuin osinkoa. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen meno, mutta osinko ei ole. Palkka voi olla edullisemmin verotettua kuin osinko. Alhaisimmillaan osinkona jaetun voiton kokonaisveroaste on 26 prosenttia, kun huomioidaan yhtiön maksama yhteisövero 20 prosenttia ja osakkaan osingosta maksama 7,5 prosenttia. Ansiotulona osittain verotettavan osingon kokonaisrasitus voi pienillä tulotasoilla olla alle 20 prosenttia. Palkasta voi myös mennä vähemmän veroa kuin 20 prosenttia.

Jos osakas on TyeL-vakuutettu, palkanmaksuun liittyy eläkevakuutuksen ja muiden pakollisten vakuutusmaksujen maksamisvelvollisuus. Työntekijän kannalta näin on hyvä. Siinä hänen eläke- ja sairausturvansa tulee katettua. Mutta TyeL:n alaisen osakkaan palkan verot ja pakollisten vakuutusten kustannukset ovat samalla tulotasolla yhteensä aina suuremmat kuin ansiotulona verotettavan osingon kustannukset. Tämä ohjaa usein nostamaan varoja osinkoina.

Vaikka listaamattomista osakeyhtiöistä ei ole mahdollista nostaa enää kokonaan verovapaata osinkoa, kannattaa omistajien yleensä jakaa osinkona kaikki mahdollinen osinko, joka verotetaan 25 prosentin osalta pääomatulona. Loppuosa 75 prosenttia on verovapaata. Osingonjaossa tulee kuitenkin huomioida, ettei se vaaranna yhtiön rahatilannetta ja likviditeettiä.


Yrittäjän kannattaa punnita eri vaihtoehtoja, joita hänellä on varojen nostamiseksi yrityksestään. Edullisin vaihtoehto selviää laskelmien avulla. Tässä yrittäjää auttaa tilitoimisto, jonka kanssa yhteistyössä laskelmat kannattaa tehdä.


Ennakonpidätys

Listaamattoman yhtiön luonnolliselle henkilölle maksamasta osingosta on toimitettava 7,5 prosentin suuruinen ennakonpidätys. Jos osingonsaajan samalta yhtiöltä saamien osinkojen määrä ylittää 150.000 euroa vuodessa, ennakonpidätys on 27 prosenttia. Osingonsaaja voi myös esittää osinkoa varten annetun muutosverokortin. Silloin ennakonpidätys toimitetaan verokortin mukaan.


Yhtiö vähentää maksun suorituksen yhteydessä ennakonpidätysprosentin mukaan lasketun määrän. Yhtiön tulee ilmoittaa ja maksaa ennakonpidätys verotilin kautta Verohallinnolle viimeistään osingon maksukuukautta seuraavan kuukauden 12. päivänä. Osinkoilmoitukset tehdään 2015 tammi-helmikuussa. Tarkka ilmoituspäivä julkaistaan verottajan www-sivuilla.


Lähteet: www.vero.fi, Tilisanomat 6/2013, Veronmaksajan Taloustaito 5/2014


Leena Reunanen Yrittäjä, kirjanpitäjä Suomen Talousverkko | Solvix Ky



Tilaa Talousverkon blogi sähköpostiin

Talousverkko-logo

SUOMEN TALOUSVERKKO OY

Kutomotie 2 (MOVE-kiinteistö)

00380 Helsinki

Asiakaspalvelu: info@talousverkko.fi

  • Facebook
  • Instagram

© 2022 Suomen Talousverkko Oy

OTA YHTEYTTÄ

Kiitos yhteydenotostasi!