Open Site Navigation

Tärkeät asiat toiminimen verotuksessa



Toiminimellä toimivia yrittäjiä on suomessa iso liuta. Toiminimen=luonnollisen henkilön elinkeinotoiminnan verotukseen vaikuttaa moni asia:


  • yrittäjävähennys

  • auton yksityiskäyttö

  • tavaroiden yksityiskäyttö: yrittäjä voi ottaa omaan käyttöön tavaraa/palvelua 850 euroa vuodessa ilman veroa

  • muu yksityiskäyttö

  • saadut osingot ja osuuskunnan ylijäämät

  • edustuskulut

  • yritystulon jako yrittäjäpuolisoiden kesken

  • lisävähennys; tilapäinen työmatka, oman auton käyttö elinkeinotoiminnassa

  • vähennyskelvoton korkokulu, kun oma pääoma on yksityisottojen vuoksi negatiivinen

  • toimintavaraus maksetuista ennakonpidätyksen alaisista palkoista

  • yritystulon pääomatulo-osuus valittavissa 0 %, 10 % tai 20 %

  • ansiotulo

  • nettovarallisuus ja sen kasvattaminen


Toiminimen tulos

Toiminimen tulos lasketaan elinkeinoverolain säännösten mukaan vähentämällä veronalaisesta tulosta ensin sen hankkimisesta aiheutuneet menot. Tulos verotetaan yrittäjän ansio- tai pääomatulona.


Pääomatuloa on määrä, joka vastaa 20 % (verovelvollisen niin vaatiessa 10 % tai verovuodesta 2010 alkaen myös 0 %) yrityksen nettovarallisuudelle lasketusta tuotosta. Näin laskettu pääomatulo-osuus verotetaan 30 %:n verokannan mukaan. Yli 30 000 euron pääomatuloista veroprosentti on 34. Loppuosa tilikauden tuloksesta verotetaan yrittäjän ansiotulona progressiivisen tuloveroasteikon mukaan.


Yrittäjävähennys

Toiminimen verotuksessa uusi vähennys 1.1.2017 alkaen on yrittäjävähennys, joka on viisi prosenttia yrtitystulosta. Yrittäjävähennys koskee myös tappiollisia vuosia. Tällöin tappioista huomioidaan vain 95 % alijäämähyvityksiä laskettaessa. Vähennyksellä on tarkoitus tukea ja kannustaa pienyrittäjyyttä.


Matkakorvaukset

Elinkeinonharjoittajan matkakorvaukset poikkeavat palkansaajan ja myös omasta osakeyhtiöstä tai henkilöyhtiöstä palkkaa nostavien yrittäjien verovapaista matkakorvauksista.


Kun auto ei ole liikkeen kirjanpidossa, yksityinen elinkeinonharjoittaja voi vähentää matkan aiheuttamat elantokulujen lisäykset todellisten kulujen mukaan yrityksen kirjanpidossa. Jos todelliset kulut ovat pienemmät kuin palkansaajan päiväraha ja kilometrikorvaus, yrittäjä saa tehdä verotuksessa lisävähennyksen, joka nostaa edellä mainitut korvaukset palkansaajalle maksettavan kilometrikorvauksen suuruiseksi.


Toinen vaihtoehto on, ettei elinkeinotoiminnan tulosta lainkaan rasiteta matkoista aiheutuneilla kuluilla. Elinkeinonharjoittaja tekee tällöin lisävähennysvaatimuksen veroilmoituksellaan. Lisävähennys on samansuuruinen kuin palkansaajan päiväraha ja kilometrikorvaus, kun auto on liikkeen kirjanpidossa.


Yksityisajot vs elinkeinotoiminnan ajot

Auto tulee viedä liikkeen kirjanpitoon, jos sen pääasiallinen käyttö tapahtuu elinkeinotoiminnassa. Käyttö on pääasiallista, kun yli puolet ajoista on elinkeinotoiminnan ajoa. Satunnaiset vuosivaihtelut eivät vielä pakota muuttamaan auton kirjanpitokäsittelyä.Kun auto on merkitty kirjanpitoon, myös auton kaikki kulut ovat siellä rasittamassa elinkeinotoiminnan tulosta. Tällöin yksityisajojen osuus tulee ottaa pois yrityksen kuluista veroilmoituslomakkeella. Yksityisajoiksi lasketaan myös kodin ja työpaikan väliset matkat.


Yksityisajojen osuus osoitetaan luotettavimmin ajopäiväkirjalla. Ajopäiväkirjan pitäminen elinkeinotoiminnan ajojen osalta on suositeltavaa. Ellei sitä ole pidetty, saattaa olla jälkikäteen vaikea näyttää, missä on ajettu ja mihin asiaan liittyen.


Lue lisää autosta yrityksen käytössä tästä linkistä.


Tavaran yksityiskäyttö

Tavaran tai palvelun ottamisella omaan käyttöön tarkoitetaan tavaran tai palvelun ottamista tai luovuttamista liiketoiminnasta yksityiseen kulutukseen.


Tavaran tai palvelun omaan käyttöön ottamisesta ei mene veroa, jos yrittäjä ottaa vähäisen määrän tavaroita ja palveluita omaan tai perheensä yksityiseen kulutukseen. Vähäisen oman käytön rajana pidetään noin 850 euroa vuodessa. Vähäisen oman käytön verottomuus koskee vain alv-velvollisia luonnollisia henkilöitä, puolisoja, jakamatonta kuolinpesää tai verotusyhtymää.