Open Site Navigation

Mikä on tase ja mitä se kertoo?


Jokainen yrittäjä, toimitusjohtaja, hallituksen jäsen ja muu yrityksen tai yhdistyksen vastuuhenkilö on joskus saanut eteensä tuloslaskelman ja taseen. Tuloslaskelman sisältö on helposti ymmärrettävissä – ainakin sen ensimmäinen ja viimeinen rivi – ja monet lukevatkin vain ne. Sen sijaan taseen monet laittavat sivuun ilman vilkaisuakaan, vaikka se on vähintään yhtä hyödyllinen raportti kuin tuloslaskelma.


Tase on vähintäänkin yhtä hyödyllinen raportti kuin tuloslaskelma!

Tuloslaskelma listaa tilikauden (tai muun ajanjakson) tuotot ja kulut, ja kertoo onko tullut voittoa vai tappiota. Se on hyödyllinen raportti, mutta ei kerro kaikkea. Siitä ei käy selville yrityksen varallisuustilanne.


Tilikauden tulos voi olla hyvä, mutta yritys voi olla pahasti veloissa. Katsomalla pelkästään tuloslaskelmaa yrityksen tilanteesta voi saada liian ruusuisen kuvan – tai liian synkän. Pitää katsoa myös tasetta.


Katsomalla pelkästään tuloslaskelmaa yrityksen tilanteesta voi saada liian ruusuisen kuvan – tai liian synkän


Tase kertoo varat ja velat

Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä (tai muuna valittuna päivänä). Siinä missä tuloslaskelma listaa tuotot ja kulut tietyltä aikaväliltä, taseessa yrityksen raha- ja hyödykevirrat on ”jähmetetty” tiettyyn yksittäiseen päivään. Yrityksen varat ja velat muuttuvat koko ajan, kun hyödykkeitä ostetaan ja myydään. Taseessa liike on pysäytetty.


Tase kertoo yrityksen varallisuuden, velat ja oman pääoman tilikauden viimeisenä päivänä

Taseen (kuten tuloslaskelmankin) sisältöä määrittelevät kirjanpitolaki ja -asetus. Tase vilisee kapulakielisiä ilmauksia, kuten pysyvät vastaavat, vaihtuvat vastaavat, oma pääoma, tilinpäätössiirtojen kertymä, vieras pääoma jne. Ei ihme, että monet kokevat koko raportin luotaantyöntävänä.


Yrityksen tai yhdistyksen taloudesta vastaavan kannattaa kuitenkin käyttää hiukan aikaa taseen lukemisen opetteluun. Se ei ole edes kovin vaikeaa.


Tase menee tasan

Taseen perusperiaate on yksinkertainen. Siinä on kaksi puolta, joista toinen listaa yrityksen varallisuuden ja toinen sen, millä varallisuus on rahoitettu. Puoliskojen loppusummat ovat yhtä suuret. Siitä nimi tase.


Varallisuus-puoliskon nimi on vastaavaa ja rahoitus-puoliskon nimi vastattavaa. Varallisuutta voivat olla mm. rahat, saamiset, arvopaperit, varastossa olevat tavarat, kalusto, kiinteistöt, oikeudet ja patentit. Varallisuus on listattu siten, että ylimpänä ovat vaikeimmin rahaksi muutettavat erät ja alimpana rahat.


Varallisuus voidaan rahoittaa kahdella tavalla: omalla rahoituksella tai luotolla. Oma rahoitus kantaa nimeä oma pääoma ja luotto nimeä vieras pääoma. Ne ovat vastattavaa-puolen tärkeimmät erät.


Omaa pääomaa on pienillä yrityksillä karkeasti kahdenlaista: yrittäjän/omistajien sijoitukset yritykseen sekä yrityksen kerryttämä voitto. Omaa pääomaa pienentävät omistajien nostamat voittovarat (osingot tai yksityisnostot yritysmuodosta riippuen) ja yrityksen tekemät tappiot.

Vieras pääoma voi olla esim. pankkilainaa, ostovelkaa (= ostolaskujen maksuaikaa), verovelkaa, palkkavelkaa sekä siirtovelkaa, joka on seuraavalle tilikaudelle kuuluvia laskennallisia eriä.


Vastattavaa-puolella on myös erät tilinpäätössiirtojen kertymä ja pakolliset varaukset. Ne ovat velankaltaisia laskennallisia eriä, jotka syntyvät tietyistä tilinpäätösjärjestelyistä. Ne ovat pienimmillä yrityksillä verrattain harvinaisia.

Miten niin yhtä suuret?

Joskus kuulee kysyttävän, että miten niin muka taseen puoliskot ovat yhtä suuret. Sitä voi havainnollistaa yksinkertaistetulla esimerkillä: Jos yrityksellä on pankkitilillään 1000 euroa ja se on kokonaisuudessaan lainattua rahaa, niin silloin yrityksen varallisuus ja velka ovat kumpikin 1000 euroa. Summa näkyy vastaavaa-puolella kohdassa ”rahat ja pankkisaamiset”, ja rahan alkuperä näkyy samansuuruisena summana vastattavaa-puolella kohdassa ”vieras pääoma”.


jos yrityksellä on tuhat euroa, niin onhan sen täytynyt jostain saada täsmälleen tuhat euroa.

Vastauksena kysymykseen, miksi taseen puolet ovat yhtä suuret, voi hieman viisastellen sanoa, että jos yrityksellä on tuhat euroa, niin onhan sen täytynyt jostain saada täsmälleen tuhat euroa.


Katso ainakin oma pääoma

Kiireisen yrittäjän ei ole välttämättä mielekästä opiskella taseen kaikkia hienouksia. Kirjanpitäjän tehtävä on kiinnittää yrittäjän huomio yrityksen talouden tärkeisiin asioihin. Jotain yrittäjän olisi kuitenkin hyvä taseesta ymmärtää, ettei tietoisuus yrityksen taloustilanteesta olisi pelkästään kirjanpitäjän varassa.


Taseessa on yksi luku, jota yrittäjän vähintään kannattaa seurata: oma pääoma.

Taseessa on yksi luku, jota yrittäjän vähintään kannattaa seurata: oma pääoma. Oma pääoma on käytännössä varojen ja velkojen erotus. Jos oma pääoma on miinusmerkkinen, yrityksen velat ovat suuremmat kuin varat. Tilikauden tuloslaskelma voi näyttää muhkeaa voittoa, mutta aikaisempien vuosien tappioiden tai ylisuuren voitonjaon seurauksena oma pääoma voi olla kuralla. Se ei käy ilmi katsomalla pelkästään tuloslaskelmaa.


Sami Siipola Yrittäjä, kirjanpitäjä KLT sami.siipola@talousverkko.fi Suomen Talousverkko | Kirjanpitopalvelu Sami Siipola









Kaipaatko apua taloushallintoon liittyvissä asioissa?

Ota rohkeasti yhteyttä asiantuntijaamme tai jätä yhteydenottopyyntö!





Tilaa Talousverkon blogi sähköpostiin

Talousverkko-logo

SUOMEN TALOUSVERKKO OY

Kutomotie 2 (MOVE-kiinteistö)

00380 Helsinki

Asiakaspalvelu: info@talousverkko.fi

  • Facebook
  • Instagram

© 2022 Suomen Talousverkko Oy

OTA YHTEYTTÄ

Kiitos yhteydenotostasi!