Open Site Navigation

Lähdevero ja työn teettäminen ulkomaisella yrityksellä



Lukuisat ulkomaiset yritykset toimivat Suomessa tehden töitä suomalaisille yrityksille. Milloin ulkomainen yritys on velvollinen maksamaan lähdeveroa ja miten paljon? Tässä blogissa käydään läpi työn teettämistä ulkomaisella yrityksellä ja mitä asioita se työn lisäksi tarkoittaa.


Suomalaisella työn teettäjällä on velvollisuus periä lähdevero ulkomaiselle yritykselle maksetusta työkorvauksesta, kun työ on tehty Suomessa.

Perittävän lähdeveron määrä riippuu siitä, millainen ulkomainen yritys on. Lähdeveron määrä on:

  • 13 % kun ulkomainen yritys on rinnastettavissa suomalaiseen osake-, tai henkilöyhtiöön.

  • 35% kun ulkomainen yritys on rinnastettavissa suomalaiseen toiminimeen.


Veroa ei kuitenkaan tarvitse periä, jos

  1. ulkomainen yritys kuuluu suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai

  2. ulkomainen yritys esittää työn teettäjälle lähdeverokortin, jolla perittävän veron määrä 0%.


Kun ulkomaisen yrityksen kiinteäksi toimipaikaksi tulee Suomi, ulkomaisen yrityksen tulee sen jälkeen alkaa maksaa myös työsuorituksesta tuloveroa Suomeen.

Ulkomaisen yrityksen kotimaan ja Suomen välinen verosopimus määrittelee sen, koska kiinteä toimipaikka Suomessa syntyy. Eri verosopimusten kiinteän toimipaikan määritelmät saattavat vaihdella ja ne pitää aina tarkistaa erikseen.


Esimerkiksi joidenkin verosopimusten mukaan itsenäinen ammatinharjoittaja on verovelvollinen Suomessa harjoitetusta toiminnasta myös silloin, kun hän työskentelee Suomessa yli 6 kuukautta (183 päivää) 12 perättäisen kalenterikuukauden aikana, vaikka kiinteää toimipaikkaa ei muodostu. Näin tapahtuu mm. Virosta, Latviasta Liettuasta ja Pohjoismaista tuleville toiminimiyrittäjille.


Jos työkorvausta maksetaan tehdystä talonrakennus-, maanrakennus-, vesirakennus- tai muusta rakennustyöstä, asennus- tai kokoonpanotyöstä, laivanrakennustyöstä, kuljetustyöstä tai siivous-, hoiva- tai hoitotyöstä tai näille aloille vuokratusta työvoimasta, työn teettäjä voi jättää lähdeveron perimättä vain, jos korvauksen saaja on merkitty suomalaiseen ennakkoperintärekisteriin tai esittää 0-verollisen lähdeverokortin.


Ulkomaisen yrityksen kannattaa aina hakeutua ennakkoperintärekisteriin.

Parasta olisi tehdä hakemus jo ennen toimeksiannon tai laskutuksen aloittamista Suomessa. Lähdeveroa ei tässä tapauksessa palauteta takautuvasti, vaikka yritys myöhemmässä vaiheessa olisikin merkitty ennakkoperintärekisteriin.


0-verollisen lähdeverokortin puolestaan voi esittää takautuvasti. Tällöin lähdeveron perinyt suomalainen yritys voi palauttaa perityn lähdeveron ulkomaiselle yritykselle maksuvuoden aikana. Jos suomalainen yritys ei voi palauttaa veroa maksuvuoden aikana, ulkomainen yritys voi hakea virheellisesti perityn veron palauttamista verohallinnolta.


Perittyä lähdeveroa voi hakea takaisin lomakkeella 6165. Hakemukseen liitetään tosite maksusta, josta on peritty vero ja suomalaisen yrityksen vakuutus siitä, että se ei ole palauttanut lähdeveroa hakijalle. Hakemukseen on liitettävä lisäksi mm. yrityksen selvitys sen toiminnasta Suomessa, kotivaltion viranomaisen antama suomalaista kaupparekisteriotetta vastaava todistus sekä suoritusta koskeva tilaus tai toimeksiantosopimus.


Lähdeveroa ei kuitenkaan palauteta ulkomaiselle yritykselle, jos Suomella on oikeus verottaa kyseistä tuloa.

Näin voi olla silloin, kun yritykselle syntyy Suomessa kiinteä toimipaikka tai se työskentelee Suomessa yli 6 kuukautta (183 päivää). Tällaisessa tapauksessa ulkomaisen yrityksen tulee antaa Suomeen veroilmoitus ja peritty lähdevero luetaan yrityksen hyväksi Suomen tuloverotuksen yhteydessä.

Lue lisää aiheesta:

https://www.vero.fi/yritykset-ja-yhteisot/tietoa-yritysverotuksesta/kansainvalinen_toiminta/ulkomaisen_vuokratyovoiman_kayttamine/