Open Site Navigation

5 vinkkiä yrittäjän verosuunnitteluun













Verotus on luonnonvoima, jota yrittäjä ei pääse pakoon. Yrityksen on maksettava veroja, jos toiminnan tulos on voitollista. Verotukseen pystyy kuitenkin vaikuttamaan, ja ihan laillisin keinoin. Verosuunnittelusta on kyse, kun yritys ja yrittäjä mukauttavat toimintansa siten, että ylimääräisiä veroja ei tarvitse maksaa. Verosuunnittelu eroaa veronkierrosta siten, että se on täysin laillista


Alla on koottuna viisi vinkkiä yrittäjän verosuunnitteluun. Ne koskevat yrityksen ja yrittäjän tuloveroa, eli sitä veroa, joka lankeaa maksettavaksi tuotoista sen jälkeen, kun niistä on vähennetty kulut. Arvonlisäveroa ei tässä listauksessa käsitellä.

1. Yritys vs. yrittäjä


Lähtökohta verosuunnittelulle on mieltää yrittäjä ja yritys yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä korostuu etenkin yhden hengen yrityksissä. Verosuunnittelun tulisi koskea yrittäjän ja yrityksen maksamaa yhteenlaskettua veroa.

Yrittäjä voi minimoida yrityksensä veron nostamalla yhtiöstä itselleen ylisuurta palkkaa. Se kyllä onnistuu, mutta silloin vero tulee yrittäjän maksettavaksi palkkaveron muodossa. Yrittäjällä on usein suurempi veroprosentti kuin osakeyhtiöllä (20 %).

2. Palkkaa, osinkoa tai jotain muuta


Osakeyhtiön osakas voi nostaa yrityksestään palkkaa, osinkoa, vuokraa tai korkoa. Osinkoa lukuun ottamatta ne ovat yritykselle verovähennyskelpoisia kuluja. Yrittäjä maksaa niistä kaikista veroa, mutta veron määrä vaihtelee.

Palkkaa verotetaan, kuten mitä tahansa palkkaa, eli verokortin mukaan. Verotus on progressiivista, jolloin veroprosentti nousee palkan myötä.

Vuokra ja korko verotetaan yrittäjän pääomatulona, jolloin sen veroprosentti on lähtökohtaisesti 30 % (v. 2021). Vuokraa yrittäjä voi nostaa esim. tilavuokrana kotinsa käytöstä liiketoiminnassa tai laitevuokrana esim. tietokoneensa käytöstä. Korko puolestaan tulee kyseeseen silloin, kun yrittäjä lainaa rahaa yhtiölleen. Vuokraa tai korkoa kannattaa nostaa palkan sijaan silloin, kun yrittäjän palkkatulon veroprosentti ylittää 30 %.

Osingon verotus riippuu yhtiön nettovarallisuudesta (varat miinus velat). Osingon verotus on sitä edullisempaa, mitä suurempi yhtiön nettovarallisuus on. Kun osingon määrä vastaa 8 % nettovarallisuudesta, sitä verotetaan lähtökohtaisesti 7,5 % mukaan. Yleensä osinkona kannattaakin nostaa vähintään sen verran.

Toiminimiyrittäjällä on vähemmän vaihtoehtoja: Hän voi tehdä yrityksestään ainoastaan ns. yksityisottoja, ja niillä ole mitään vaikutusta yrityksen eikä yrittäjän verotukseen.

3. Verovapaat kulukorvaukset


Yrittäjä on oikeutettu samanlaisiin verovapaisiin kulukorvauksiin kuin palkattu työntekijä. Oman auton käytöstä työmatkoilla voi nostaa kilometrikorvausta. Lisäksi yli kuuden tunnin mittaisista työmatkoista, jotka ulottuvat yli 15 km päähän kotoa tai toimipisteestä, voi nostaa päivärahaa. Edellytyksenä on ajopäiväkirja.

Toisin kuin työntekijöiden kohdalla, yrittäjän ei tarvitse nostaa firmasta palkkaa voidakseen nostaa kulukorvauksia. Yrittäjän kannattaakin ensisijaisesti nostaa yrityksestään kulukorvauksia, ja palkkaa vasta sitten, kun edellytyksiä kulukorvauksille ei ole.

Toiminimiyrittäjän kulukorvaukset eroavat hiukan osakeyhtiön tai muun yritysmuodon yrittäjän korvauksista. Toiminimiyrittäjä ei nimittäin voi nostaa km-korvauksia eikä päivärahaa firmastaan, mutta hän voi tehdä vastaavansuuruisen verovähennyksen toiminimen veroilmoituksella. Lopputulos on sama.

4. Työhuonevähennys


Kun yrittäjä työskentelee kotonaan koko- tai osa-aikaisesti, hän on oikeutettu työhuonevähennykseen siinä missä työntekijäkin. Yrittäjä voi vähentää verotuksessa kotinsa kuluja myös silloin, kun yrityksen toimintaa harjoitetaan kotona. Yrityksellä voi olla toimitilat kodin yhteydessä, tai yrittäjä voi varastoida kotiinsa yrityksen tarvikkeita. Kulut, jotka kohdistuvat yrityksen käytössä oleviin tiloihin, voidaan vähentää yrittäjän verotuksessa.

5. Kaikki mahdolliset kulut vähennyksiin


Yritys voi vähentää verotuksessaan pääsääntöisesti kaikki kulut, jotka aiheutuvat yrityksen toiminnasta. Siihen on joitakin poikkeuksia (esim. edustuskulut), ja ne kannattaakin selvittää vaikka omalta kirjanpitäjältä.

Sanomattakin on selvää, että kaikki mahdolliset yrityskulut kannattaa hyödyntää. Jos yrittäjä maksaa yrityksen vähennyskelpoisia kuluja omalla rahallaan, hän voi veloittaa ne firmalta kuitteja vastaan, ja saada ne verovapaasti. Kirjanpitäjä on yrittäjän paras kumppani pohdittaessa verovähennysten mahdollisuuksia. Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän puolella, eikä huvikseen tyrmää yrittäjän verovähennysehdotuksia. Jos jokin kulu ei yksiselitteisesti mene firman piikkiin, hyvä kirjanpitäjä ei sitä kuluksi kirjaa. Rajatapauksissa hän kertoo yrittäjälle riskit ja selvissä tapauksissa vie vähennyskelpoiset kulut verotukseen tyytyväisenä siitä, että taaskaan ei maksettu ylimääräisiä veroja.


Kaipaatko lisää neuvoja yrityksesi verosuunnitteluun? Olethan yhteydessä!

Sami Siipola Yrittäjä 045 6766 166 sami.siipola@talousverkko.fi Talousverkko Turku – Aurajoen Tili Oy

Tilaa Talousverkon blogi sähköpostiin

Talousverkko-logo

SUOMEN TALOUSVERKKO OY

Kutomotie 2 (MOVE-kiinteistö)

00380 Helsinki

Asiakaspalvelu: info@talousverkko.fi

  • Facebook
  • Instagram

© 2022 Suomen Talousverkko Oy

OTA YHTEYTTÄ

Kiitos yhteydenotostasi!