Lukuisat ulkomaiset yritykset toimivat Suomessa tehden töitä suomalaisille yrityksille. Milloin ulkomainen yritys on velvollinen maksamaan lähdeveroa ja miten paljon? Tässä blogissa käydään läpi työn teettämistä ulkomaisella yrityksellä ja mitä asioita se työn lisäksi tarkoittaa.
Mikä on arvonlisävero ja mitä se tarkoittaa yrittäjälle? Milloin alv pitää maksaa ja mikä on käännetty arvonlisävero? Tässä blogissa sukellamme arvonlisäveron maailmaan.
Voiko yritys vähentää pikkujoulujuhlien kulut verotuksessaan? Kyllä voi! Sama koskee muitakin henkilökunnan virkistysjuhlia, kuten kesäpäiviä, vuosijuhlia ja vastaavia.
Juhlista aiheutuneet kulut voi vähentää yleensä sekä tuloverotuksessa että arvonlisäverotuksessa. Vähennyksille on kuitenkin muutama ehto, joita käsitellään tässä blogissa. [Read more…]
Kaikkein yleisin syy kirjanpitäjän palkkaamiselle on se, että yrittäjä pysyy kartalla paljonko hänen pitää maksaa veroja. Kirjanpidon ulkoistamisella yrittäjä voi jättää verojen puljaamisen tilitoimiston huoleksi ja oman ajan voi käyttää esimerkiksi laskutettavaan työhön.
Mitään suoraa kaavaa ei ole olemassa, jolla voisit laskea yrityksesi maksettavien verojen määrän tältä istumalta. Verojen suuruuteen vaikuttaa pari tärkeää seikkaa, jotka käyn läpi tässä kirjoituksessa.
Mikä on yrityksen kulua ja mikä ei? Saattaa kuulostaa helpolta, mutta näin ei aina ole. Joskus törmään mitä ihmeellisimpiin ideoihin siitä, mitä kirjanpitoon pitäisi laittaa ja mitä ei. Käyn tässä kirjoituksessa pääsäännöt toiminimen vähennyskelpoisista kuluista ja kerron tosielämän esimerkkejä kirjoituksen lopussa.
Eräs asiakkaani, joka tavallisesti myy tuotteitaan vain suomalaisille kuluttajille sai eräänä päivänä ulkomaalaisen vieraan, joka halusi ostaa itselleen tuotteen nimenomaan asiakkaani liikkeestä, vaikka oli Suomessa vain käymässä. Asiakkaani myy kalliita kulutustavaroita ja ostoksen hinnaksi tuli useampi tuhat euroa. Kyseinen tuote oli tilaustavara, joka kustomoidaan kullekin asiakkaalle sopivaksi, joten tuotetta ei saa mukaansa heti tiskiltä.
Viime aikoina on uutisoitu yhdistysten ja säätiöiden yleishyödyllisyydestä ja etenkin siihen liittyvän lain rikkomisesta. Moni varmasti tietää, että yhdistysten ja säätiöiden verovapaus määritetään nimenomaan yleishyödyllisyyden pohjalta. Käyn tässä blogissa läpi yleishyödyllisyyden määritelmän ja lainsäädännön koskien verovapautta.
Yhdistykset ovat lähtökohtaisesti Suomessa verovapaita. Se tarkoittaa sitä, että yleishyödyllisen yhdistyksen ei tarvitse maksaa tekemästään voitosta yhteisöveroa. Yhteisövero on tällä hetkellä 20 % tilikauden voitosta. Yhdistykset ovat samalla myös arvonlisäverotuksen ulkopuolella.
Verovapaus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys. Yhdistys voi joutua verolle. Ensinnäkin yhdistyksen pitää olla rekisteröity yhdistysrekisteriin ollakseen vapaa yhteisöverosta. Muussa tapauksessa yhdistyksen tekemästä voitosta verotetaan yhdistyksen jäseniä, vaikka toiminta sinänsä olisi yleishyödyllistä.
Liikunta-ala sisältää paljon erityisiä verotuksellisia ja kirjanpidollisia piirteitä, jotka saattavat unohtua tai jäädä hyödyntämättä. Tällaisia ovat mm. alennettu, 10 % arvonlisäverokannan soveltaminen myytyihin palveluihin, kaikki kuluerät, jotka liittyvät olennaisesti liiketoimintaan ja omaan työkykyyn sekä matkustaminen työn puitteissa.
Tässä kirjoituksessa kerron, miten voit hyödyntää näitä liikunta-alaan liittyviä verotuksellisia etuja.
Tiedätkö sinä varmasti mitä selitteitä kulukuitissa pitää olla, jotta se kelpaa kirjanpitoon? Saamme tähän liittyen usein kysymyksiä asiakkailtamme ja siksi päätimme selventää asian blogin muotoon.
Lataa oppaitamme yrittäjyydestä, taloudesta ja liiketoiminnan kehittämisestä!
